Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Harva tv-kokemus yhdistää suomalaisia yhtä paljon kuin itsenäisyyspäivän vastaanotto. Tänä vuonna jälleen monet suomalaiset kerääntyvät itsenäisyyspäivänä 6.12. seuraamaan pukuloistoa ja juhlia tv-vastaanottimistaan.

Suomi ei ollut yhtä mieltä itsenäisyyspäivän ajankohdasta

Suomalaisten kansallispäiväksi haluttiin päivä, joka sopisi mahdollisimman riidattomasti suomalaisille.
Osa valkoisista olisi halunnut kansallispäiväksi voitonparaatin päivän muistopäivän 16.toukokuuta ja punaisista osa kannatti marraskuun 15. päivää, jolloin eduskunta oli julistanut Suomen riippumattomaksi.
Edistyspuolueen J.H. Vennolan johtama hallitus päätti 20. marraskuuta 1919, että Suomen itsenäisyyspäivää vietetään 6. joulukuuta. Kaksi vuotta aiemmin tuona päivänä eduskunta oli hyväksynyt itsenäisyysjulistuksen käytännön toteutusta koskevan päätöksen.
Sisällissodan hävinneet punaiset suhtautuivat aluksi torjuvasti itsenäisyyspäivän juhlintaan.

Vakiintuneita juhlatapoja

Itsenäisyyspäivää juhlistetaan vakiintuneiden tapojen mukaisesti. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelukseen osallistuu valtion ylin johto.
Helsingin tuomiokirkossa järjestettävä jumalanpalvelus on ekumeeninen ja siihen osallistuvat muun muassa Suomen nykyinen ja entiset presidentit. Helsingissä nostetaan lippu salkoon Helsingin Tähtitornimäellä ja tilaisuus televisioidaan. Tasavallan presidentti myöntää kunniamerkkejä ja suorittaa ylennyksiä puolustusvoimissa.
Kodeissa itsenäisyyspäivää juhlitaan usein paitsi katsomalla itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa televisiosta, myös sytyttämällä ikkunalle kaksi sinivalkoista kynttilää. Moni katsoo televisiosta perinteisen Tuntematon Sotilas -elokuvan.
Ståhlberg ryhtyi järjestämään itsenäisyyspäivän vastaanottoja

Ensimmäisen itsenäisyyspäivän vastaanoton järjesti 6.12.1919 saman vuoden heinäkuussa tasavallan presidentiksi valittu K. J. Ståhlberg. Emäntänä toimi leskeksi jääneen presidentin Aino-tytär. Iltapäivällä pidettyyn tunnin kestäneeseen tilaisuuteen osallistui 150 vierasta. Iltajuhlana vastaanotto pidettiin ensimmäisen kerran vuonna 1922, jolloin ohjelmassa oli myös tanssia. Valtiosalissa Ståhlbergin rinnalla toistatuhatta vierasta kätteli 1920 uudelleen avioituneen presidentin Ester-rouva. Vuosina 1923 ja 1924 vastaanotto oli jälleen pienimuotoisempi.
Illanvietoksi vuoteen 1964 saakka kutsutun vastaanoton muoto vakiintui Lauri Kristian Relanderin presidenttikaudella. Tanssista tuli jälleen osa juhlaa Relanderin Signe-rouvansa kanssa järjestämällä ensimmäisellä vastaanotolla itsenäisyyspäivän aattona 5.12.925. Paikalla oli noin 1 500 vierasta – maan hallitus, diplomaattikuntaa, kansanedustajat, ylempää upseeristoa, ylintä virkamieskuntaa ja taiteen edustajia. Kutsut koskivat ensimmäistä kertaa myös puolisoita.
Lähes kaikki suomalaiset ovat kuulleet vastaanotolla tarjoiltavasta boolista. Ensimmäistä kertaa vastaanotolla tarjottiin alkoholijuomia Svinhufvudin presidenttikauden ensimmäisellä vastaanotolla, kun se oli kieltolain päätyttyä mahdollista.

Lähde: itsenäisyys100.fi
Teksti: Satu Lepistö

Lue myös nämä

Pin It on Pinterest