Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

viljelyKaupunkiviljely on nostanut päätään viime vuosina. Yhä useampi haluaa kasvattaa itse maan antimia ruokapöytäänsä.
Muutama vuosi sitten kaupunkiviljelmä perustettiin Hervantaankin. Viime viikolla Hervannan urbaanit viljelijät viettivät sadonkorjuujuhlaa.
– Teimme sinne kesäkurpitsakeittoa ja erilaisia piiraita, kertoo Heljä Vasara.
Jo viime kesänä mukana ollut Vasara kasvattaa ensisijaisesti lajeja, jotka kaupan hyllyllä ovat kalliita tai joiden saatavuus huono.
– Omat pavut ovat ehdottomia, oma rucola maistuu ihan toiselta kuin villirucola. Salaatti ja tillit tulevat ohessa kuin itsestään. Kukkia kasvatan koristeeksi.

Tänä kesänä kaupunkiviljelyharrastuksen aloitti Sirja Kivelä.
– Kuulin eräältä ystävältäni viljelylaatikoista ja innokkaana multasormena innostuin heti asiasta, Kivelä kertoo.
Kivelä laittoi laatikkoonsa kasvamaan monenlaista: retiisiä, porkkanaa, salaattia, pinaattia, punaista mangoldia, hiukan hernettä, tomaatin, paprikan ja kurkkuyrtin.
Kesän sato ei täysin onnistunut, koska satokaudella oli niin poikkeukselliset säät.
– Kesäkuu oli esimerkiksi tomaatille liian kylmä. Eniten satoa tuottivat pinaatti ja kurkkuyrtti. Myös rooman salaatti on ollut positiivinen yllätys, siinä on hyvä maku ja hyvä kestävyys, Kivelä kertoo.

Kaupunkiviljely antaa myös mahdollisuuden tutustua naapureihin yhteisen puuhastelun merkeissä.
– Alkukesästä pidimme viikottaisia tapaamisia ja satokausi päätettiin yhteiseen juhlaan, kertoo Heljä Vasara.
Keskikesällä lomat ja tapahtumat muuttavat aikatauluja, joten kukin kävi hoitamassa viljelylaatikoitaan milloin parhaaksi näki.
– Ja jos joku laatikko on ollut kuivan oloinen, olemme pienellä porukalla kastelleet vettä janoavia kasveja, Sirja Kivelä toteaa.

Laatikoista on siis pidetty huolta porukalla. Valitettavasti viljelijät eivät ole täysin säästyneet ilkivallalta, sillä viljelylaatikoiden läheltä kulkee vilkkaasti käytettyjä kävelyteitä.
– Retiisini ainakin kelpasivat jollekulle, Kivelä huokaa.

Kaisa Muhonen

Pin It on Pinterest