Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Hervannan alue on monikulttuurinen, sillä suomen kielen natiivien puhujien lisäksi alueella on runsaasti muun muassa venäjänkielisiä, persiaa tai farsia puhuvia ja esimerkiksi arabiankielisiä. Väestörekisterin tietojen mukaan Hervannassa asui vuonna 2018 866 venäjää äidinkielenään puhuvia, 510 persian tai farsin kieltä puhuvia ja 499 arabiankielistä. Vietnaminkielisiä oli 280, somalinkielisiä 269 ja kiinaa äidinkielenään puhuvia 242 asukasta. Vuoden 2019 tiedot Tilastokeskus julkaisee myöhemmin tänä keväänä.

Syntyperä ja taustamaa

Tilastokeskuksen vuonna 2012 käyttöön ottaman syntyperä-luokituksen mukaan syntyperä ja taustamaa määrittyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Syntyperä-luokituksen avulla on helposti eriteltävissä ulkomailla ja Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset henkilöt.
Väestörekisterikeskuksen Väestötietojärjestelmään ei ole viety ennen vuotta 1964 kuolleiden henkilöiden tietoja. Suomen väestössä on vajaa 900 000 henkilöä, joiden kummankaan vanhemman syntymävaltiota ei tiedetä, koska näiden henkilöiden vanhemmat ovat kuolleet ennen Väestötietojärjestelmän perustamista. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, on päätelty olevan suomalaistaustaisia, mikäli he puhuvat äidinkielenään kotimaista kieltä eli suomea, ruotsia tai saamea. Suomalaistaustaisia ovat myös kaikki ne henkilöt, joiden toinen vanhempi on syntynyt Suomessa. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Väestötietojärjestelmässä. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaistaustaisia samoin kuin vuonna 1970 tai sen jälkeen Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole Väestötietojärjestelmässä tietoa.
Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Jos henkilöllä on vain tieto ulkomailla syntyneestä isästä, on taustamaa isän syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa ulkomailla syntyneiden henkilöiden osalta henkilön oma syntymävaltio. Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, ja joiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia, taustamaa on tuntematon.
Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta ottovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi. Näin ollen katsotaan, että Suomessa syntyneiden henkilöiden ulkomailta adoptoima lapsi on suomalaistaustainen ja taustamaa on siten Suomi.
Tilastokeskus tilastoi väestöä kielen, kansalaisuuden, syntymävaltion ja syntyperän (eli missä henkilön vanhemmat ovat syntyneet) mukaan. Kansallisuutta Tilastokeskus ei tilastoi lainkaan.
Teksti: Satu Lepistö
Kuva: Kuvituskuva

Pin It on Pinterest