Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Hervannan Martat on julkaisemassa 40-vuotishistoriikkia toimintansa varrelta. Antologiassa keskitytään järjestön jäsenten kirjoittamiin henkilöhistorioihin. Antologian toimittaa Hervannan Marttojen puheenjohtaja, filosofian tohtori ja yhteiskuntatieteiden maisteri Anne Seppänen. Seppänen on aiemmin kirjoittanut ja toimittanut yhdeksän kirjaa, joista suurin osa on paikallishistoriikkeja.
– Tieto lepää vanhan päällä, uusi tieto tulee esille vanhasta ja vaatii vanhan tuntemusta, Seppänen sanoo.
Antologiaan on kirjoittanut oman henkilökohtaisen henkilöhistoriansa 18 marttaa. Suomen täyttäessä sata vuotta Marttajärjestö on jo 120-vuotias ensi vuonna. Hervannan Marttojen tarina on nuorempi, 40-vuotias. Idea syntyi, kun Hervannan Martat kuulivat apurahasta, jota antologian toimittamiseen voisi saada. Apurahaa haettiin ja saatiin, joten antologia pystyttiin tekemään.
– Minä haaveilin kirjasta, jossa kuuluu naisten oma ääni ja nimenomaan Hervannan tilanteessa, kun se on niin keinotekoisesti syntynyt, Seppänen kertoo. – Hervantahan syntyi korpeen paperilla. 1960-luvun teknologiahuumassa suunniteltiin Hervantaa piirustuspöydillä ja neuvotteluhuoneissa pysäyttämään muuttovirtoja, torjumaan asuntopulaa ja kodiksi yliopistolle.
Tätä taustaa vasten Seppänen näkee juuri henkilöhistorioiden olevan kiinnostavia.
– Hervannassa kirjoitetaan julkista historiaa koko ajan. Halusin päästä ihmisen arkeen. Hervanta on muuttunut koko ajan paremmaksi: kansainvälisemmäksi, innovatiivisemmaksi ja se kaikki on tapahtunut hyvin nopeasti, ihmiselämän aikana.
Kirjassa voitiin toteuttaa Suomi100-hengessä se, että martat kirjoittivat oman henkilöhistoriansa. Kirja kertoo naisten arjesta, juurista ja juurtumisesta Hervantaan.

Erilaisia marttasukupolvia

Seitsemänkymmenluvulla Hervantaan muuttanut 40-luvulla syntynyt sukupolvi lapsineen. He perustivat perheensä keskeneräisessä ja rakentuvassa Hervannassa ja elivät maaseutu- ja kaupunkikulttuurien rajapinnassa nostokurkien ja rakentuvan kaupunginosan keskellä. Monet antologian kirjoittajista ovat nähneet Hervannan rakentumisen alusta asti. Iäkkäimmät heistä ovat tulleet jo 70-luvulla eläkeläisinä. Seppäsen muuttaessa Hervantaan 80-luvulla kaupunginosa oli jo valmiimpi.
60-luvulla syntyneet martat olivat jo toisen polven hervantalaisia. He ovat marttoja, joiden maailma oli jo kansainvälisempi. 70-luvulla syntyneet martat ovat jo digiosaajia. He elävät ruuhkavuosia, joten toiminnassa ei olla mukana yhtä aktiivisesti juuri nyt kuin aiempien sukupolvien martat. Anne Seppänen toivoo voivansa aktivoida näitä nuorempia jäseniä toimintaan mukaan, mutta ymmärtää, ettei lapsiperhearjesta aina ehdi.
Hervannan Martat ovat yleismarttoja ja joukossa on mukana eri ikäisiä marttoja. Myös marttailu elää ajassa ja kehitys digitalisoituvassa kulttuurissa on ollut nopeaa. Jäsenistössä ei tällä hetkellä ole yhtään esimerkiksi 80-luvulla syntynyttä marttaa, mutta antologiaan on kirjoittanut oman tarinansa 2000-luvulla syntynyt kolmannen polven martta, joka on miespuolinen.
– 2000-luvulla syntyneet martat ovat vapaita sieluja, jotka uskaltavat toteuttaa itseään ilman niin suuria yhteiskunnallisia paineita, Seppänen toteaa.
Kun kirjaa ovat olleet kirjoittamassa useilla eri vuosikymmenillä syntyneet martat, myös tarinoiden maailmat varioivat erittäin paljon. Mukana on evakkotarinoita, tarinoita sota-ajalta, maalta kaupunkiin -tarinoita, teollistumisteemaa ja tarinoita peruskoulujärjestelmän alkuvuosilta siinä missä kertomuksia 60-luvulla syntyneestä hyvinvointiluokasta, jonka koulutusnäkymät ja palvelut olivat laajat. Mukana on 70-lukulaisten tarinoita, jotka ovat eläneet nuoruuttaan 90-luvun laman varjossa ja digisukupolveen kuuluvan nuoren martan tarina. Ne kaikki ovat arvokasta paikallishistoriaa. Kirja ilmestyy ensi vuonna ja se tulee saataville kirjastoihin.

Lue myös nämä

Pin It on Pinterest