Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Hervannan 40-vuotista asuttamista juhlittiin vuonna 2013, juhlaseminaarissa pohdittiin seudun tulevaisuutta.

Mikko Närhi
Hervannalla on kiehtova historia, joka osittain kulkee Tampereen, Suomen ja maailman kehityksen rinnalla – jopa edelläkin – sekä on myös selkeänä esimerkkinä hyvälle kehitykselle. Hervantaa kannattaa seurata, siitä voi oppia.
Olen seurannut eri tehtävissä jo melkein 45 vuoden ajan Hervannan kehitystä ja ollut parhaina hetkinä jopa vauhdittamassa sitä.
Asuinalueen perustamisessa kannattaa ottaa huomioon useita asioita. Ensinnäkin seudulla täytyy olla historia ja visio, näkemys tulevaisuudesta.
Hervannan historia on suomalaisen erämaan historiaa. 7000 vuotta sitten jääkausi väistyi ja Hervannan kukkula oli pitkään kalliosaari. Siitä 3000 vuoden päästä seudulle ilmaantui ihmisiä.
Vakituista asutusta tuli Messukylän alueelle noin vuonna 1000, messukyläläiset pitivät Hervantaa pitkään metsästysmaanaan, vuorenpeikkojen maana.
1500-luvulla jo oli Hallilassa kyläryhmä. 1700-luvun lopussa tehtiin isojako, jossa maille alkoi syntyä omistusta ja rajoja. Hervantajärven rannoille perustettiin tiloja.
Suolijärvi ja Hervantajärvi olivat 1800-luvulla talvisaikaan tärkeitä kuljetusreittejä, Pohjanmaalta ja rannikolta eteläiseen Suomeen ja Pietariin ja toiseen suuntaan Tampereelle. Hervantajärven isännät saivat siitä tärkeitä sivutuloja ja kylään saatiin säpinää. Yksi taloista oli ”hotelli” Risula, joka tarjoili ohikulkijoille yösijaa, viinaksia ja pahoja tapoja.
1895 sattui pieni luonnonmullistus; Hervantajärven vedenpinta laski metrillä kun järvi puski Myllyojaan leveämmän uoman, jota sanottiin Formistonkoskeksi. Matinlahden Oskarin kerrotaan nähneen silloin veden pärskeessä viisimetrisen hauen.
1950-luvulla isännät hankkivat kylälle yhteisen sonnin, Neuvo nimeltään.
Ensimmäinen nykyiseen Hervantaan rakennettu talo valmistui 1951, Arvo Kääntösen pientilan asuinrakennus, nykyisen teknillisen yliopiston paikalle. Lähistölle ryhtyi kaupunki kokomaan Hepolammin kaatopaikkaa.
Ensimmäiset kerrostaloasukkaat muuttivat Orivedenkadulle 1973 ja siitä eteenpäin Hervanta on ollut menestys. Tämä menestyksen kaupunginosa vie vielä koko seutukunnan ja Suomen hyvään tulevaisuuteen.
Hervanta on maantieteellisestikin muuta Tamperetta, jopa Pyynikinharjua korkeammalla, 160 metriä merenpinnasta.

Lue myös nämä

Pin It on Pinterest