Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Tuoreessa Työterveyslaitoksen toteuttamassa Monimuotoisuusbarometrissä selvitettiin henkilöstöalan ammattilaisten käsityksiä suomalaisen työelämän monimuotoisuudesta.
Sukupuoli, ikä tai etninen tausta saattavat vaikuttaa siihen, ketkä valitaan työpaikkahaastatteluun. Monimuotoisuusbarometrissä 12 % henkilöstöalan ammattilaisista ilmoitti, että anonyymia rekrytointia on jossain muodossa käytetty tai kokeiltu omalla työpaikalla. Tämä indikoi mahdollisesti sitä, että organisaatioissa on kasvavaa kiinnostusta anonyymiin rekrytointiin, vaikka sitä kokeilleitten osuus ei vielä ole suuri. Anonyymia rekrytointia on toistaiseksi käytetty tai kokeiltu iän ja tai sukupuolen osalta, harvemmin vielä monimuotoisuuden ulottuvuuksien kohdalta.
Vaikka anonymiteetti rekrytointi tasoittaa erilaisten ryhmien pääsyä työhaastatteluun, se ei vielä takaa eri ryhmien tasavertaista valituksi tulemista, sillä ennakkoluulot, stereotypiat ja itseään muistuttavien henkilöiden näkeminen myönteisemmässä valossa voivat vaikuttaa paljon enemmän kuin rekrytoitavat henkilöt tiedostavat.
Henkilöstöalan ammattilaisista 11 prosenttia ilmoitti havainneensa rekrytoinnissa tapahtunutta syrjintää organisaatiossaan. Havaittu syrjintä perustui useimmiten etniseen tai kansalliseen taustaan ja sukupuoleen. Syrjinnän arvioitiin useimmiten olevan rekrytoinnin esihenkilön osalta tiedostamatonta ja tahatonta.
Anonyymin rekrytoinnin lisäksi syrjimättömiä rekrytointikäytäntöjä voivat olla rekrytointeja tekevien koulutus ja rekrytointiin liittyvän ohjeistuksen ja linjausten selvittäminen.

Hassanin tarina

Alle nelikymppinen Hassan (nimi muutettu) on asunut Suomessa jo useamman vuoden. Hän on saanut kotimaassaan vain pohjakoulutusta, mutta kouluttautunut Suomessa varsin pitkälle. Hassan puhuu sekä suomea että muutamaa muuta kieltä sujuvasti ja on kohdattaessa ystävällinen, välittömän oloinen henkilö.
– Olen hakenut paljon töitä, myös varsinaista koulutustani vastaamatonta työtä matalapalkka-aloilta. Työn saaminen tuntuu vaikealta ja usein hakeminen tyssää jo siihen, ettei pääse edes haastatteluun. Nyt olen saanut itselleni työtä alkamalla yrittäjäksi, mutta ennakkoluulot tuntuvat hankalilta, Hassan kertoo. – Jotkut ystävistäni ovat muuttaneet Etelä-Suomeen, kun ovat saaneet sieltä töitä.
Monimuotoisuusbarometrin mukaan pääkaupunkiseudulla tiedostetaankin paremmin vieraskielisen nimen haittaavan työpaikan saantia muuta Suomea jonkin verran useammin.
Monimuotoisuudesta viestiminen tekee organisaatiosta kiinnostavamman
Henkilöstöalan ammattilaiset arvioivat oman organisaationsa jonkin verran enemmän heterogeeniseksi kuin homogeeniseksi. Arvovastausten perusteella monessa organisaatiossa on myös halu lisätä henkilöstön monimuotoisuutta.
Hervannan Sanomien haastattelema Hassan on tyytyväinen yrittäjänä, vaikka koronaviruksen aiheuttamat haasteet ovat tuntuneet hänenkin alallaan. Hän kuitenkin muistuttaa, että kaikki eivät voi pakon allakaan ryhtyä yrittäjiksi.
– Yrittäminen ei ole helppoa, siinä täytyy osata monta asiaa ja jos on pitkään ollut työttömänä, yrityksen perustaminen voi olla vaikeaa jo rahankin takia. Minulla ei tuntunut kuitenkaan olevan muuta vaihtoehtoa, joten päätin perustaa yrityksen, Hassan sanoo.

Monimuotoisuudesta viestiminen tekee organisaatiosta kiinnostavamman

Työpaikan esittäminen monimuotoisuutta arvostavana esimerkiksi kuvallisessa viestinnässä on tutkimusten mukaan todettu lisäävän eri vähemmistöihin kuuluvien kiinnostusta organisaatiota ja avoinna olevia työpaikkoja kohtaan. Monimuotoisuuden arvostamisesta voidaan viestiä työpaikkailmoituksissa myös monimuotoisuuslausekkeella. Englanninkielinen työpaikkailmoitus tavoittaa paremmin ne hakijat, jotka eivät vielä osaa suomen kieltä ja samalla viestii yrityksen olevan kiinnostunut heistä.
Suhtautuminen työntekijöiden keskinäiseen erilaisuuteen on tutkimuksen mukaan muuttunut myönteiseen suuntaan. Vuonna 2011 61 prosenttia HR-ammattilaisista katsoi, että omassa organisaatiossa hyväksytään monimuotoisuuden eri ilmenemismuodot ja kannustetaan ihmisiä avoimuuteen tämän suhteen; vuonna 2020 heistä 78 prosenttia oli tätä mieltä.
Monimuotoisuusbarometrilla kartoitetaan henkilöstöalan ammattilaisten näkemyksiä monimuotoisuuden tilasta suomalaisissa työorganisaatioissa. Monimuotoisuudella tarkoitettiin työntekijöiden keskinäistä erilaisuutta mm. iän, sukupuolen, etnisen taustan, kansallisen taustan, sukupuolisen suuntautumisen, perhetilanteen, kielen, uskonnon ja vakaumuksen sekä (osa)työkykyisyyden osalta.
Monimuotoisuusbarometriin vastasi yhteensä 250 henkilöstöalan ammattilaista. Barometri toteutettiin verkkopohjaisena kyselynä alkuvuonna 2020, yhteistyössä Henry ry:n ja KT Kuntatyönantajien kanssa. Monimuotoisuusbarometri toteutettiin osana Euroopan sosiaalirahaston hanketta Moninaisesti parempi, jonka Työterveyslaitos toteuttaa yhteistyössä THL:n kanssa.
Teksti: Satu Lepistö
Kuva: Kuvituskuva

Pin It on Pinterest