Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Euroopan aluekehittämisrahaston rahoittamassa Energiaviisaat kaupungit -hankkeessa kehitetään uudenlaisia asuin- ja palvelukiinteistöjä yhteistyössä alan asiantuntijoiden, yritysten ja asukkaiden kanssa. Tulevaisuudessa talot voivat itsenäisesti jalostaa keräämänsä tietoa ihmisten tarpeista sekä kommunikoida muiden talojen ja korttelin kanssa, jolloin kaikki kiinteistöt voivat hyödyntää koko verkoston yhteistä dataa.
Hervannan Opiskelijankatu 31:een valmistuu vuonna 2020 VTS:n 106 asunnon älykäs asuinkerrostalo. Suunnitteluvaiheessa älykkään talon konseptia kehitetään yhdessä asukkaiden ja yritysten kanssa. Tammikuussa Energiaviisaat kaupungit -hanke toteutti yhdessä Suomen Teollisen Internetin Forumin (FIIF) kanssa Ideascout Oy:n johtama älytalon suunnittelutyöpajan, johon osallistui useiden eri yritysten ja osaamisalojen edustajia. Tavoitteena oli yhdessä luoda ehdotuksia siitä, miten asumisesta voidaan tehdä sujuvaa sekä energiatehokasta.
– Älytalon kehittämisen tärkein teema on hyvä elämä. Suunnittelun keskiössä on asukas ja kysymys on siitä, miten asuinympäristö, kortteli tai talo voisi tukea asukkaiden hyvinvointia ja turvallisuutta, toteaa Energiaviisaat kaupungit -hankkeen projektipäällikkö Jari Saukko Ekokumppanit Oy:sta.
– Älykkään asuintalon suunnittelutyö ohjautuikin nopeasti teknologisten innovaatioiden sijasta sosiaalisiin innovaatioihin eli siihen, miten asukkaat voivat toimia älykkäästi yksin ja yhdessä, ja miten älykästä toimintaa voidaan mahdollistaa teknisillä ja muilla tavoilla, IdeaScout oy:n toimitusjohtaja Pekka Ketola jatkaa.

Onnellinen älytalo

Mutta millaiselta näyttää hervantalainen energiaviisas älytalo? Avainsanoja ovat muun muassa kiertotalous, jakamistalous, matala hiilijalanjälki, energian säästäminen ja omatuotanto. Hyvän älytalon mittariksi Jari Saukko ja Pekka Ketola määrittelevät onnellisuuden.
– Esimerkiksi asukkaiden välinen viestintä, yhteistyö ja yhteisöllisyys ovat onnellisen talon merkittäviä tekijöitä, Ketola kuvailee.
– Älytalossa on useita yhteisöllisyyttä tukevia mekanismeja, kuten hävikkiruokajääkaappi tai mahdollisuus tavaroiden yhteisomistukseen varausjärjestelmän kautta. Silti yksityisyys on jokaisen perusoikeus, Ketola jatkaa.
Älytalon asukkaita voidaan myös palkita hyvistä valinnoista, kuten veden tai sähkön kulutuksen vähentämisestä, joita voidaan arvioida erilaisilla mittauksen ja analytiikan menetelmillä. Asukasta voidaan palkita myös omatoimisuudesta, avunannosta, yhteisöllisyydestä tai palautteen antamisesta. Palkkioina voivat toimia esimerkiksi alennukset erilaisista maksuista, asumiseen liittyvät etuudet tai ”talosetelit”, joilla voi ostaa taloyhtiön palveluita kuten kilometrejä yhteiskäyttöautoon, saunavuoron tai vastikkeen alennuksia. – Periaatteessa älytalolla voisi olla jopa oma virtuaalivaluutta, joilla palveluita voisi ostaa tai myydä, Ketola ehdottaa.

Älytalo on voimala

Taloyhtiöiden energiankäyttö nousee jatkuvasti merkittävämmäksi kehityskohteeksi. Älytalo voisi olla pieni voimala eli omavarainen energiayhteisö, jossa kehitetään energian säästämiseen liittyvää yhteisöosaamista. Talo voisi toimia omavaraisesti energiantuotannon suhteen esimerkiksi siten, että tontin maaperään rakennettaisiin lämpövarastoja, joihin lämpöä voitaisiin varastoida. Talon julkisivut ja kattopinta voitaisiin valjastaa aurinko- ja tuulisähkön keräykseen ja energiaa voitaisiin ottaa talteen eri kohteista, kuten esimerkiksi hissin liikkeestä alaspäin tai saunasta sen käyttämisen jälkeen.
– Kun keinoäly otetaan käyttöön, voidaan ajatella, että talo on oppiva ja sillä on ”aivot”. Talon keinoäly voisi organisoida tapahtumia ja vaikka järjestää lapsenvahdin naapurista tai illallisen kahdelle, Ketola visioi.
Äärimmillään älytalo voisi olla asukkailleen maksuton ja omavarainen. Se muuttuu mahdolliseksi, jos talossa voidaan tuottaa palveluita ja tuotteita, joilla asuminen rahoitetaan. Mahdollisuuksia rahoittamiseen ovat esimerkiksi ruuantuotanto ja kerrosviljely tarkoitukseen suunnitelluissa tiloissa sekä erilaiset myytävät palvelut kuten internetin palvelinsalit kellareissa tai energia-/lämpövarastot, joiden sisältöä voidaan myydä muihin taloihin tai infrastruktuuriin. Myös pienestä hiilijalanjäljestä palkitseminen, uusiutuvan energian talteenotto ja etätyön mahdollistava koti sekä työpisteet matkustajille ovat potentiaalisia tuottokohteita.

Älykoti voi huomioida energiansäästön

Energiaa voi säästää esimerkiksi asunnon lämpötilaa laskemalla tai irrottamalla sähkölaitteet pistorasioista käyttökertojen välissä. Lähitulevaisuudessa älytalo voi huolehtia tällaisista asioista itsenäisesti. Se voi myös tunnistaa sään ja arkisten askareiden vaikutuksen ja huomioida sen kodin ilmanvaihdossa ja lämmityksessä. Automatiikka tuo energiankulutuksen entistä näkyvämmäksi ja osallistaa asukkaan energiatehokkaaseen asumiseen. Hätätilanteessa automatiikka ohjaa asukkaan turvallisesti ulos esimerkiksi tulipalon aikana tai ohjaa ympäristössä tapahtuvan hätätilanteen, esimerkiksi tehdaspalon, aikana asukasta pysyttelemään sisätiloissa. Turvallisuutta koskien älytalon suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kanssa.
– Loppujen lopuksi älytalo on oikeastaan yhteisö tai peräti heimo, jolla on yhteisiä, vähintäänkin asumiseen liittyviä tavoitteita, arvoja ja käyttäytymismalleja, Ketola summaa.
– Kaikki lähtee ihmisistä, teknologiat ovat vain väline matkalla kohti älykästä ja energiaviisasta asumista.
Suomen tavoitteena on olla hiilineuraali vuonna 2035 ja Tampereen vuonna 2030. Hervannan kohteessa pilotoidaan ratkaisuja, joissa asukas näkee vaikutusmahdollisuutensa energiankulutukseen. Kiinteistötasolla asunto liittyy data-alustan avulla korttelitasoon. Oppeja käytetään mm. Hiedanrannan tulevaisuuden kaupunginosan suunnittelussa.
Teksti: Satu Lepistö

Lue myös nämä

Pin It on Pinterest