Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

PELASTUTKO PAJUNKÖYDELLÄ?

Eräänä lauantaiaamuna ennen jumpalle lähtöä söin keittiössäni aamupalaa ja katselin samalla TV:tä. Eräällä kanavalla suorana lähetetyssä ohjelmassa meedio eli henkimaailman sanansaattaja vastaili soittajien ongelmiin. Eräs soittaja valitteli olkapääkipujaan ja parisuhteen ongelmia, johon meedio vastasi heiluttelemalla käsiään ja “antamalla energian virrata”.  Meedio kysyi sessionsa jälkeen soittajalta, oliko vointi kohentunut, johon itkevä soittaja vastasi myöntävästi. Mitä oikeasti tapahtui? Paraniko soittajan olkapää ja toiko meedio energiallaan lohdutusta ja valoa parisuhteeseen?

En halua loukata tai leimata ketään, jotka vannovat uskomushoitoihin tai vaikkapa ohjelmassa nähtyyn kaukoparantamiseen. On hyvä, että tarjolla on erilaisia palveluja, mutta uskon myös, että joistakin uskomushoidoista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. On inhimillistä, että kivun- tai kuolemanpelkoinen ihminen tarttuu mihin tahansa oljenkorteen. Taipumus uskoa yliluonnollisiin asioihin voi saada helpommin lankeamaan höpöjuttuihin. Paras huuhaa-puskuri on pysyä kartalla maailmanmenosta, sillä mitä vähemmän ihminen siitä tietää, sitä enemmän hän luulee tietävänsä.

Valeuutisista on tullut osa jokapäiväistä mediaa – erityisesti terveydessä

Valheet leviävät sosiaalisessa mediassa paljon nopeammin ja laajemmalle kuin oikeat uutiset. Valeuutisia on vaikea tunnistaa, vaikka niin ehkä moni luulee. Tehokkaimmin leviävät valheelliset poliittiset uutiset sekä yllättävät, pelkoa ja inhoa herättävät uutiset. Valeuutisten vetovoiman reseptinä toimivat kärjistyneet ja voimakkaita tunteita herättävät aiheet. Soppa on valmis, kun siinä on sekaisin tiedeuutisia, valetiedeuutisia, kriittistä ajattelua ja vaihtoehtoisten näkökulmien esittämistä.

Poliittisten uutisten lisäksi esimerkiksi ravitsemus- ja terveyskeskustelu on viime vuosina ollut varoittava esimerkki tiedeuutisten, valeuutisten, tieteellisten asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden sitkeästä sopasta. Ravitsemus ja oma hyvinvointi ovat herkkiä, henkilökohtaisia aiheita, jotka herättävät ihmisissä suuria tunteita. Tieteessä asiat ovat harvoin yksiselitteisiä tai mustavalkoisia, uskomushoidoissa asiat ovat usein joko-tai. Erilaisia ruokavalioita ja lisäravinteita kaupitellaan kaikki mahdolliset vaivat parantavina ja autuaaksi tekevinä ihmelääkkeinä ilman tieteellisiä todisteita, mutta kovaan hintaan.

Liian hyvältä vaikuttavat asiat eivät valitettavasti ole usein totta. Jyrkät väitteet ilman lähdetutkimuksia ja yksiselitteiset vastaukset monimutkaisiin ongelmiin varoittavat usein paksusta pajunköydestä. Valitettavasti pajunköyttä on helppo niellä varsinkin silloin, kun ne vahvistavat omia näkemyksiä maailmasta. Jos ihmisen näkemys maailmasta on mustavalkoinen ja yksiselitteinen, ja usko salaliittoteorioihin ja yliluonnolliseen on vahva, voi vaikkapa käpyjen syömisestä saada itselleen lyömättömän syöpälääkkeen.

Pajunköyden perusta löytyy aivoista

Monilla uskomushoidoilla on kuitenkin vankka käyttäjäkuntansa tieteen aikakaudella. Miten näin on? Ihmismieli on ihmeellinen. Aikaisemmin ajateltiin, että lumelääke olisi pelkkää kuvittelua. Nyt tiedetään, että lumehoito synnyttää aivoissa todellisia muutoksia aktivoiden samoja prosesseja kuin oikea lääke. Plasebo eli lumelääke voi siis vähentää kipuja. Plasebon parantava vaikutus voi perustua kuitenkin esimerkiksi säännöllisiin tapaamisiin hoitavan tahon kanssa, jolloin asiakas tuntee tulevansa kuulluksi ja hoidetuksi, sekä saa enemmän sosiaalista tukea kuin ilman lumelääkettä tai uskomushoitoja.

Nykyään olen erittäin kriittinen lukemaani ja näkemääni kohtaan. Liikunnanohjaajani työssäni voisin asiakkailleni sanoa paljonkin uskottavalta kuulostavaa tietoa. Esimerkiksi eräässä joogakirjassa mainittiin faktanomaisesti, että kehoon varastoituvat mielipahat, tunteet ja ajatukset tulee vapauttaa energiatukoksia avaamalla, jolloin vapaa elämänenergia pääsee vapaasti virtaamaan. Tämä on kauniisti sanottu, mutta tieteellisiä tutkimuksia energiatukoksista ja energian vapautuvasta virrasta ei ole. Meedion hoitamiin olkapääkipuihin ja parisuhteen ongelmiinkin tepsisi energiavirtaa todennäköisemmin hartiajumppa ja avoin keskustelu partnerin kanssa parisuhteen tilasta.

Paras suoja väärää tietoa vastaan on kyky ajatella avaramielisesti ja ottaa vastaan uutta (tutkittua) tietoa. Pysähdy, mieti ja ole omien uskomustesi kuuluvin kriitikko, niin vältät kompastumista pajunköyteen.

Anne Sällylä LO, YTM

Ystävyys on terveysteko

Nuorempana minulla oli laaja ystäväpiiri, mutta kun perustin perheen, vanhat ystäväni katosivat oudosti. Liikunnanohjaajana saan toki uusia tuttavuuksia ammattini takia, mutta varsinaisia sydänystäviä on nykyään vain muutama.  Tuntuukin siltä, että uusia kaverisuhteita on vaikeampaa luoda iän myötä. Ihmiset ja elämäntilanteet muuttuvat, ja olenhan itsekin muuttunut. Koulu- ja opiskeluaikana kaveripiiriini kuului kirjava joukko ihmisiä, mutta nykyään vietän aikaani niiden ihmisten seurassa, keiden kanssa oikeasti viihdyn ja keiden kanssa voin aidosti rupatella kahvikupin äärellä monta tuntia.

Sosiaalinen media on mullistanut monen sosiaalisen elämän ja niin myös minun. Somekavereita minulla on useita ja käytän älypuhelintani päivittäin. Minulle on tärkeää, että voin viestitellä vaikkapa tyttärilleni ja sukulaisilleni toiselle puolelle maailmaa. Päivittäin ei tarvitse olla yhteydessä, mutta tiedän, että tarpeen tullen voin jakaa heidän kanssaan ilot, surut ja muut päivän polttavat kuulumiset.

Ystävänpäivää vietetään useissa maissa 14.2. Tällä juhlapäivällä on pitkät historialliset perinteet jotka juontavat antiikin Roomaan saakka. Alkujaan juhlalla kunnioitettiin roomalaista naisten ja avioliiton jumalatarta. Myöhemmin päivä omistettiin pyhälle Valentinukselle, ja päivä liitettiin romanttiseen rakkauteen. Suomeen ystävänpäivä rantautui 1980-luvulla, jonka jälkeen siitä onkin tullut yleinen juhla kortteineen ja lahjoineen. Meille suomalaisille ystävänpäivä ei ole kuitenkaan aivan samanlainen kulutusjuhla kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä ystävänpäivän perinteisiin kuuluu rusettiluistelun lisäksi ylitsepursuava kaupallisuus. Suomessa ystävyydestä ei ole ollut tapana tehdä suurta numeroa.

Ystävyyttä tulisi kuitenkin arvostaa ja vaalia, sillä ystävyyssuhteet lisäävät hyvinvointia ja ennustavat jopa pitkää ikää. Yksinäisillä on kymmenkertainen riski sairastua masennukseen ja kohonnut riski moniin muihinkin mielenterveyden ongelmiin. Jo yksikin merkityksellinen ystävyyssuhde voi pelastaa yksinäisyydeltä. Ystävänpäivän kaltainen merkkipäivä muistuttaa huomioimaan lähipiirinsä ja ystävänsä, vaikka parastahan olisi, jos voisi muistaa ystäviään aivan tavallisenakin päivänä! Jokainen päivä on mahdollisuus toteuttaa ystävän tekoja: Soittaa ja kysellä kuulumisia tai käydä piipahtamassa kylässä. Vaikka iän myötä ystäväpiiri olisikin ehtynyt, voi aktiivisesti etsimällä löytää vanhemmallakin iällä rupatteluseuraa kahvikupin äärelle.

Hyvää ystävänpäivää kaikille!

Anne Sällylä LO, YTM

 

Oletko sisukas ja sinnikäs – vai luovutatko?

Pysytkö mielelläsi päivän askareissasi mukavuusalueellasi, jossa on mukavaa ja turvallista? Jos vastauksesi on kyllä, sinun kannattaisi silloin tällöin astua rohkeasti mukavuusalueesi ulkopuolelle treenaamaan tahdonvoimaasi ja sinnikkyyttäsi. Kuuluisalla suomalaisella sisulla on näet käyttöä vasta mukavuusalueen ulkopuolella. Sisua hyödyntämällä voit päästä elämän eri alueilla hyviin tuloksiin.

Sisu kuvaa asennetta, johon sisältyy sitkeyttä, lujuutta, rohkeutta ja mielestäni ennen kaikkea periksi antamattomuutta. Sisun avulla pystyt edistämään omaa hyvinvointiasi, kehittämään sitkeyttä ja saavuttamaan tavoitteesi vaikkapa juuri kuntoilussa. Sisu alkaa siitä, missä voimat tuntuvat loppuvan. Olen itsekin päivittäin haastamassa omaa tahdonvoimaani valinnoissani. Lähdenkö yksin reissuun, otanko Pump-tunnilla isommat painot, kirjoitanko kolumnin nyt vai huomenna ja valitsenko parsan kaupassa salmiakin sijasta. Silloin kun mieleeni hiipii ajatus, että itseni haastaminen olikin huono idea, yritän pitää pelkoni hallittavalla tasolla. Kun huomaan selviytyväni kinkkisestä tilanteesta totean, että se toikin elämääni energiaa ja onnistumisen tunnetta. Sisu on pääasiassa henkistä voimaa ja sitä esiintyy ja tarvitaan monissa asioissa, kuten liikunnassa. Väkevästä sisusta ja yrittämisestä urheilun parissa ovat esimerkkinä vaikkapa Viren, Räikkönen ja Selänne. Heitä eivät kaatumiset, vammat tai epäonnistumiset ole lannistaneet.

Treenaa aivojasi

Joskus arjen stressistä ja paineista selviäminen voi tuntua ylivoimaiselta. Onneksi sisu tulee apuun, kun tilanteesta ei näytä olevan ulospääsyä. Sisun avulla pystyy kohtaamaan elämän tarjoamat haasteet rohkeasti ja määrätietoisesti. Ihmismieli voi voittaa vaikeudet synkimmälläkin hetkellä. Kuinka hyvin sinä selviydyt niistä? Kun kohtaat vastoinkäymisiä, ryömitkö maassa vai nousetko saman tien jaloillesi?  Sinnikkäät ja menestyvät ihmiset kokevat vastoinkäymisiä aivan yhtä usein kuin muutkin, mutta he selviytyvät vaikeuksista helpommin ja stressaantuvat niistä vähemmän. Missä piilee selviytymisen salaisuus? Ensinnäkään he eivät kiellä vaikeuksien olemassaoloa eivätkä myöskään vältä niitä. Toiseksi he näkevät vaikeudet haasteena ja tilaisuutena oppia uutta. Esteiden kohtaaminen paljastaa myös oman kyvyn selviytyä niistä. Kolmanneksi kannattaa miettiä mihin asioihin voi itse vaikuttaa. Kannattaa hyväksyä myös se, ettei kaikkiin asioihin voi itse vaikuttaa.

Tapa, jolla suhtaudut elämän haasteisiin, on omassa hallinnassasi. Negatiivinen asenne vaikeuttaa ratkaista ongelmia, koska silloin keskittyy vain huonosti oleviin asioihin ja jää murehtimaan niitä. Treenaa aivojasi. Yritä nähdä vaikeissa tilanteissa jotakin positiivista, niin saat selvitettyä ongelmat nopeammin. Älä ujostele pyytää apua. Olen huomannut, että muut ihmiset ovat erityisen arvokkaita vaikeina hetkinä. Pienikin rohkaisu ja huumori rohkaisevat mieltä. Tyttärelläni Anetella on tapana sanoa minulle ”äiti, näytä niille!”, kun hän tietää, että minulla on isompi haaste edessä. Hymy huulilla ja täynnä sisua kuljen pää pystyssä kohti haasteita ja ”näyttämään niille”.

Sisua voi ruokkia eri tavoin

Sisun eli voimavarojen käyttö edellyttää, että pidät huolta itsestäsi. Nukut riittävästi, ulkoilet, liikut, syöt terveellisesti ja otat omaa aikaa. Voi rauhoittaa mielesi hengitysharjoituksilla, meditoimalla tai viettämällä aikaa musiikin, ystävien ja liikunnan parissa. Anna itsellesi mahdollisuus ja aikaa. Voit yllättyä kuinka selkeästi ja rauhallisesti pystytkään ajattelemaan, kun osaat rauhoittua kaiken turhan hälyn keskellä. Omalta mukavuusalueelta kannattaa siis poistua, sillä se kehittää sisuasi. Aloita vaikka siitä, että muutat hieman päivittäisiä rutiinejasi.

Anne Sällylä

Lähde:  Joanna Nylund, SISU- The Finnish Art of Courage. Suomalaisen sisun salaisuudet.

Annika Rosen, Elä hetkessä. Oletko sinnikäs? Kolmiokirja Oy

Parantava uni

Vanha sanontakin sen kertoo: Uni paras lääke on. Vaikka hyvät unet tuntuvat auttavan vaivaan kuin vaivaan, nukkuminen ei saa mielestäni ansaitsemaansa arvostusta. Varsinkin kesän tullen tuttuja selityksiä valvomiselle riittää. Suomen kesä on lyhyt, eikä silloin malteta nukkua. Ihana valo ja kesämenot virkistävät, mutta laittavat myös helposti unirytmin sekaisin. Pitkään jatkuva unesta tinkiminen on kuitenkin kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia horjuttavaa. Jokainen tietää, miltä väsymys tuntuu ja kuinka se näkyy: Se on aamukärttyisyyttä, keskittymiskyvyttömyyttä, unohtelua, tuskailua ja lyhyttä pinnaa. Viimeistään liikuntatunnilla huomaa tasapainon horjumisesta ja puhdittomuudesta sen, kuka on nukkunut yönsä huonosti. Vaikka kaikki nukkuvat, harvemmin pysähtyy pohtimaan nukkumisen merkitystä. Miksi nukkuminen on niin tärkeää?

Mitä aivot puuhailevat nukkuessa?

Aivot eivät suinkaan nuku unen aikana, vaan ne tankkaavat, siivoavat, lajittelevat ja arkistoivat. Unen ensisijainen tarkoitus on puhdistua päivän aikana kertyneistä kuona-aineista. Unen tarve on yksilöllinen. Keskimäärin aikuinen tarvitsee unta 7-9 tuntia vuorokaudessa, lapset sitäkin enemmän. Pienikin päivittäin toistuva univaje voi vahingoittaa terveyttä jopa dramaattisin seurauksin. Univaje voi aiheuttaa muun muassa masennusta, keskivartalolihavuutta ja kohonnutta verenpainetta. Valvottu yö vaikuttaa negatiivisesti myös arkipäiväisiin asioihin, kuten autolla ajoon.

Pienilläkin teoilla parempaa unta

Nukkumiseen ja laadukkaaseen uneen voi vaikuttaa omilla teoilla. Kaikki tietävät, että kännykän räplääminen, TV:n katselu ja työn tekeminen sängyssä ennen nukkumaanmenoa on omiaan nakertamaan laadukasta uniaikaa. Iltasella nautittu kahvi, alkoholidrinkki tai colajuoma heikentävät unta. Unen saamiselle otollista aikaa kutsutaan uni-ikkunaksi, jolloin nukahtaminen on helppoa. Uni-ikkuna aukeaa illalla tiettyyn aikaan ja yleensä lounaan jälkeen iltapäivällä. Jos uni-ikkuna on ehtinyt sulkeutua Facebookia selaillessa ja Netflixiä tuijotellessa, nukahtaminen on vaikeaa väsyneenäkin.

Unettomuuden lääkkeettömiä keinoja voi opetella itsekseen. Mielessä pyöriviä murheita voi koittaa taltuttaa kirjoittamalla huolet paperille ennen nukkumaanmenoa. On olemassa myös hauskoja tapoja houkutella unta: Itseään voi rauhoitella uneen silittelemällä ja taputtelemalla päätä, vatsaa tai käsiä. Lisäksi säännöllinen reipas liikunta 2-4 kertaa viikossa voi helpottaa nukahtamista. Liikunta lisää unen tarvetta ja erityisesti rankan treenin jälkeen syvän unen määrä lisääntyy. Lisäksi unen laatu on liikuntaa harrastavilla parempaa kuin liikuntaa harrastamattomilla. Liikunnan jälkeen uni on avainasemassa kehon palautumisessa.

Jos syy päiväväsymykseen, ärtyneisyyteen tai unettomuuteen ei löydy tavoistasi, kannattaa varata aika lääkärille. Kenenkään ei pitäisi olla niin tunnollinen töiden, opiskelun tai kotitöiden takia, että tinkii unestaan. Liikunnan, hyvien elintapojen ja viisaiden valintojen tasapainossa myös hyvä uni on saavutettavissa.

Terveisin Anne Sällylä LO, YTM

Lähteet: Mielenterveystalo/fi, Wikipedia, Hyvä terveys 5/2018, Liikuntaa lääkkeeksi Ilkka Vuori 2015, Uniterveyskirja Markku Partinen Anne Huutoniemi Docendo

 

Pin It on Pinterest