Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Aikuisen ADHD jää usein huomaamatta, varsinkin naisilla, ja vasta esimerkiksi työelämässä ilmenevät hankaluudet saattavat osoittaa tutkimusten ja diagnosoinnin tarpeen. 38-vuotias Satu Mäkinen päätyi diagnoosipolulle vasta oman lapsen diagnoosin kautta. Korkea älykkyys auttaa joitakuita ADHD-aikuisia kompensoimaan tarkkaavuushäiriöstä aiheutuvia ongelmia, jollaisia ovat sisäinen tai ulkoinen levottomuus, impulsiivisuus, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ongelmat, kärsimättömyys, työelämän tai ihmissuhteiden muutokset ja vaikkapa potilaan nopea innostuminen, lyhytjaksoinen mielialan vaihtelu ja ärtyneisyys. Mäkisellä on esimerkiksi taskussaan ylioppilastutkinto, filosofian maisterin tutkinto, aineenopettajan ja erityisopettajan ammattipätevyydet, eläinavusteisen valmentajan koulutus ja tällä hetkellä hän opiskelee kasvatustieteiden maisteriksi pääaineenaan erityispedagogiikka.
– Olin joskus tehnyt ADHD-testin netissä ja saanut melkein täydet pisteet. Nauroin sille, se ei vielä soittanut kelloja lainkaan, Mäkinen sanoo.
Mäkinen tiesi kuitenkin olevansa erilainen kuin muut ja vähän villi. Hän ihmetteli, miksi muut ihmiset olivat niin kummallisia, mutta ei ajatellut asian johtuvan itsestään.
– En koe itseäni mitenkään vialliseksi, hän toteaa.
Diagnoosin Mäkinen sai 33-vuotiaana. Sen saamiseen on liittynyt useita ahaa-elämyksiä. Vähän dianoosin saamisen jälkeen Mäkinen oli auton ratissa silloisen kumppanin ollessa kyydissä. Mäkinen pohti ääneen, olikohan diagnoosi oikea, hölötti ja kiinnitti yhtäkkiä huomion vastaantulevan auton rekisterikilpeen.
– Eksä sanoi, että mitä sä sanoit äsken, ettei sinulla ole hahmotushäiriötä. Se oli iso oivallus.
ADHD on lyhenne englanninkielisistä sanoista Attention Deficit Hyperactivity Disorder. Suomenkielinen nimi on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Häiriötä on aiemmin pidetty ohimenevänä lapsuuteen ja nuoruuteen liittyvänä häiriönä, mutta lisääntynyt tutkimus on myöhemmin osoittanut, että ADHD on aikuisellakin validi diagnoosi.
Monet ADHD-aikuiset kuvaavat häiriötä tunteeksi, jossa on samanaikaisesti monta radiokanavaa tai tv-kanavaa yhtä aikaa päällä, eikä silloin voi keskittyä mihinkään. ADHD:n keskeisenä oireena voidaankin pitää tarkkaavuuden pitkäkestoisen ylläpitämisen vaikeutta. Se vaikeuttaa esimerkiksi työelämää ja arkea ylipäätäänkin, samoin ihmissuhteita, sillä kärsimätön ADHD-aikuinen voi tehdä nopeita ja huonoja päätöksiä.

Keskittyminen onnistuu, jos aihe on kiinnostava
Monet ADHD-aikuisista pystyvät silti keskittymään, jos aihe kiinnostaa. Silloin uppoutuminen kiinnostavaan asiaan voi kasvaa niin suureksi, ettei ADHD-piirteinen kuule eikä näe mitään muuta ympärillään tapahtuvaa. Toisaalta, jos tehtävä on vastenmielinen, vaikkakin tarpeellinen tai jopa välttämätön, siihen keskittyminen ei välttämättä onnistu lainkaan. Tehtävä ei välttämättä ole vaikea, eikä siinä epäonnistuminen ole missään suhteessa henkilön älykkyyteen tai kognitiivisiin taitoihin.
Satu Mäkinen on nyt 38-vuotias. Hän tunnistaa ylikeskittymisen piirteen heti itsessään. Joskus erityispedagogiikan esseetä kirjoittaessa on humahtanut kahdeksankin tuntia ohi täysin huomaamatta.
Oireisiin kuuluu impulsiivisuus. ADHD-aikuinen saattaa olla kärsimätön joutuessaan odottamaan, holtiton liikenteessä ja suoriutua heikosti arjen rutiineista. Tärkeät päätökset saattavat syntyä harkitsemattomasti ja niiden seurauksia ei osata harkita pitkällä aikavälillä. ADHD on tutkimuksissa linkitetty heikompaan työtehoon ja suurempaan sairauspoissaolo- ja tapaturmariskiin. Lisäksi ADHD on linkitetty suurempaan liikenneonnettomuusriskiin ja riskiin syyllistyä rikoksiin. Toisaalta oikeassa työssä ADHD-aikuinen voi kyetä luovaan ongelmanratkaisuun ja pysyä innostuneena työstä, joka kiinnostaa häntä.

ADHD voi olla menestynyt
Vaikka ADHD aiheuttaa riskitekijöitä, se ei merkitse sitä, että sen kanssa elävä ei voisi menestyä elämässään. ADHD-potilaalla voi olla korkeakoulututkinto, hyvä työpaikka ja onnistuneen hoidon myötä tasapainoinen elämä. ADHD on alidiagnosoitu, mutta sen yleisyydeksi on kansainvälisesti esitetty noin kolmesta viiteen prosenttia väestöstä.
Yleensä pojat ja miehet saavat dianoosin useammin kuin tytöt ja naiset lapsuudessa, sillä tytöt kompensoivat ADHD:ta enemmän. ADHD voi periytyä. Jos vanhemmalla on ADHD, noin kolmellakymmenellä prosentilla lapsista on myös ADHD.
Hoitona ADHD:ssa käytetään lääkitystä sekä kuntoutusta, esimerkiksi coaching-valmennusta. Lääkehoidossa yleisin lääkitys ovat psykostimulantit.
Oikein hoidettuna ADHD ei ole este, millekään.
– Opiskelen edelleen, sanoo Satu Mäkinen.
Mäkiseltä julkaistiin esikoiskirja kesän alussa.

Lue myös nämä

Pin It on Pinterest