Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Pyöräilyseura Lapsipyöräily ry syntyi oikeastaan tarpeeseen. Sääksjärveläisten Seppo Kapasen ja hänen tyttärensä Elisabet Kapasen,10, yhteisestä harrastuksesta syntynyt idea saada lenkkiseuraa tyttären urheiluharrastukseen synnytti idean käynnistää lajiseura.
– Kaikki luulevat, että pyöräily on yksilölaji, mutta se on joukkuelaji, sanoo itsekin pohjoismaisella tasolla juniori-ikäisenä maantiepyöräilyssä kilpaillut Seppo Kapanen. – Kilpailussakaan ei ajata yksin vaan nimenomaan seurat seuroja vastaan. Siinä on selkeät roolit, kuka on kapteeni ja ketkä apukuskeja. Jos ajaa yksin sellaista vastaan, joka ajaa ryhmässä, joutuu yksin ajamaan kaikki yksittäiset joukosta irtoavat yksin kiinni. Siinä väsyy.
Kapasella on itsellään paljon kokemusta pyöräilystä. Nyt harrastus jatkuu tyttären kanssa yhdessä. Tavoite on saattaa lapsia lajin pariin ja kilpailemaan.
– Lajista hyötyisivät esimerkiksi jääkiekkoilijat, hiihtäjät ja yleisurheilijat oheisharjoitteluna, Kapanen toteaa.

Velodromi tarvittaisiin lajikehityksen takaamiseksi
Elisabet Kapanen aloitti harrastuksen puolitoista vuotta sitten. Viime vuonna hän voitti jo kaikki startit, joihin osallistui Suomessa ja sai yhteensä viisi SM-mitalia. Elisabet on ehtinyt tehdä jo uuden suomenennätyksen viidensadan metrin matkalla omassa luokassaan.
– Jos on tahtoa treenata, lajiin voi päästä nopeasti kiinni. Edellytyksenä seuran toimintaan osallistumiselle kuitenkin on, että on liikuntataustaa, sillä lenkit soveltuvat niille, jotka jo harrastavat liikuntaa, Seppo Kapanen sanoo.
Seuraan haetaan nyt 10-16-vuotiaita harrastajia. Tarkoitus on tehdä 30-50 kilometrin peruslenkkejä viisi kertaa viikossa. Yhden merkittävän puutteen Seppo Kapanen haluaa tuoda esille:
– Suomessa rakennetaan paljon jäähalleja ja jalkapallokenttiä, mutta Suomessa ei ole ainuttakaan velodromia, jolla pyöräilijät voisivat harjoitella sisätiloissa. Tämä rajoittaa todella paljon treenaamista ja Suomesta on todella vaikeaa ponnistaa kansainväliselle tasolle pyöräilyssä sen vuoksi, hän sanoo.
Velodromi eli pyöräilystadion on ratapyöräilyn suorituspaikka. Se on kahdesta suorasta ja kahdesta ne toisiinsa yhdistävästä 180 asteen käännöksen tekevästä kaarteesta koostuva rata.

Matkoja ja yhdessäoloa
Elisabet Kapasen mielestä parasta harrastuksessa ovat kisamatkat eri maihin kavereiden kanssa. Puolentoista vuoden aikana on ehditty käydä jo Tanskassa, Ruotsissa ja Virossa. Kilpailu kiinnostaa nuorta pyöräilijää tässä vaiheessa vielä harjoittelua enemmän, mutta siinäkin vaikeus on lähinnä liikkeelle lähdössä. Kun liikkeelle päästään, treenaaminen on kivaa ja lisäksi Elisabet arvostaa paljon oman isän kanssa vietettyä aikaa.
Lenkeillä jutellaan kaikista asioista kuten koulusta ja kavereista. Perheeseen kuuluvat myös äiti ja 4-vuotias pikkuveli, joka on vasta viime viikolla oppinut pyöräilemään. Pikkuveljen Elisabet suostuu myöhemmin ottamaan harrastukseen mukaan, mutta vain yhdellä ehdolla:
– Jos pikkuveli käyttäytyy kunnolla, hänet otetaan mukaan, sanavalmis ja reipas tyttö sanoo.
Tavoitteet ovat kummallakin korkealla. Voittamisen tahto on Elisabetilla kova ja isän tavoitteet ovat viiden vuoden päästä siintävissä nuorten olympialaisissa. Elisabet puolestaan pohtii, voisiko pyöräilykilpailuista saada palkinnoksi koiran.
Molemmat ovat samaa mieltä siitä, että pyöräilyssä pääsee moneen paikkaan, sillä harjoituksissa maisemat vaihtuvat koko ajan ja kisamatkoilla pääsee ulkomaille. Lajissa tapaa myös uusia ystäviä.

Lue myös nämä

Pin It on Pinterest